Virtapisteen valtakunnallinen sähköautojen latausverkosto on tänään täydentynyt uudella pikalatausasemalla. ABB:llä uskotaan sähköautoilun myötätuulen voimistuvan lähivuosina myös Suomessa.
Helsingin Pitäjänmäellä on vihitty käyttöön ABB:n uusinta teknologiaa edustava pikalatausasema, joka soveltuu niin hybridiajoneuvoille kuin täyssähköautoillekin sekä kaikkiin käytössä oleviin latausstandardeihin.
Kyseessä on Virtapiste-latauspalveluverkoston ensimmäinen Terra 53 multi-standard -asema. Samalla uusi asema on 41. latauspiste Helenin latausasemaverkostossa.
Kaikkien sähköautoilijoiden käytettävissä olevalla pikalatausasemalla ajoneuvo latautuu 5–15 minuutissa. ABB pitää asemaa uutena askeleena kohti vähäpäästöisempää liikennettä, päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja Suomen tuontiöljyriippuvuuden vähentymistä.
Maailman sähköautokannan arvioidaan saavuttavan 40 miljoonan rajapyykin vuonna 2020, jolloin noin kaksi prosenttia kaikista autoista olisi sähköisiä. Suomen teillä liikkuu siinä vaiheessa energia- ja liikennepolitiikan kehityksestä riippuen 35 000–160 000 sähköautoa.
Läpimurron ainekset olemassa
Vaikka sähköautoilun kehitys on edelleen Suomessa hidasta, edellytykset tahdin kiihtymiselle ovat kuitenkin olemassa.
– Latausinfrastruktuurin laajeneminen antaa pontta siirtymiselle kohti sähköistä liikennettä. Kun jakeluverkko laajenee ja teille saadaan enemmän sähköautoja, saavutetaan ennen pitkää se ratkaiseva läpimurto, Suomen ABB:n Domestic Sales -yksikön johtaja Timo Toissalo kertoi aamulla Pitäjänmäellä järjestetyssä tilaisuudessa.
Sata vuotta kehittyneet liiketoimintamallit ja polttomoottoria sitkeästi vallassa pitävä miljardibisnes eivät luonnollisesti käden käänteessä taitu. Sähköautoilun kasvun kiihtymistä puoltavat kuitenkin useat seikat. Sähkö on huomattavasti öljyä parempi vaihtoehto esimerkiksi päästöjen kannalta.
– Sähkökäytöllä ajettaessa auto on paikallisesti hiilidioksidipäästötön. Jos autojen hyödyntämä sähkö voidaan lisäksi tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä, liikenteen kokonaispäästöjä on mahdollista vähentää merkittävästi, Toissalo sanoi.
Sähköautoilu on Suomessakin nousussa, vaikkeivät sähköajoneuvot herätäkään katukuvassa erityistä huomiota (vähäinen huomio saattaa tosin johtua myös siitä, etteivät sähköautot pidä kovin paljon ääntä).
Sähköauto on tällä hetkellä vielä tyyris investointi, mutta sellaisella kulkeminen on kuitenkin edullista. Karkeasti voidaan sanoa, että sadan kilometrin autoilu kustantaa sähkön osalta keskimäärin kaksi euroa. Kun sähkömoottorit samalla vaativat polttomoottoria vähemmän ylläpitoa, sähköautoilun kustannukset voivat jäädä kolmasosaan polttomoottorivaihtoehtoon nähden.
Muilla rintamilla kehitystä tapahtuu muun muassa akkujen kapasiteetin saralla. ABB:n mukaan akkuteknologian kehitys tulee lähitulevaisuudessa kasvattamaan sähköautoilun toimintasädettä ja sitä kautta myös sen soveltuvuutta yhä laajemmalle käyttäjäkunnalle.
Toissalo toi lopuksi kuvioon mukaan vielä aurinkoenergian, jossa kustannukset ovat niin ikään laskussa.
– Aurinkoenergian tuotanto on jo monin paikoin halvempaa kuin fossiilisiin polttoaineisiin turvautuminen. Juuri tämä onkin se yhdistelmä: teknisesti edistyneet sähköautot, aurinkoenergia ja tehokas sähkön varastointi. Kun näiden päälle sähköautojen hankintahinnat saadaan vielä polttomoottoriauton tasolle, niin eiköhän ala tapahtua.